Markkinointia on ihmiskunnan historiassa harjoitettu aina, mutta varsinaisesti markkinoinnin historia alkoi teollisen vallankumouksen mahdollistaessa massatuotannon. Siihen asti tuotteiden tarjoajilla ei ollut paljoakaan kilpailua, sillä kysyntä oli yleensä tarjontaa suurempi ja tuotteet möivät itse itsensä. Kaupallista toimintaa pidettiin lähes rikollisena ja suurin osa väestöstä eli omavaraisuustaloudessa. Liiketoiminta kehittyi kuitenkin pikkuhiljaa ja kapitalismi räjähti käyntiin teollisen vallankumouksen myötä.
Teollisella vallankumouksella tarkoitetaan 1750-luvun lopulla Englannissa ja sieltä muualle Eurooppaan levinnyttä valtavaa teknologista, yhteiskunnallista ja taloudellista muutosta. Energiaa alettiin tuottaa uudella menetelmällä, höyrykoneella ja tekstiiliteollisuus koki valtavan nousun massatuotannon myötä. Toinen teollinen vallankumous tapahtui 1800-luvun lopussa, ja sen uusia keksintöjä olivat poltto- ja sähkömoottorit. Tämä murros nosti Yhdysvallat ja Saksan johtaviksi teollisuusmaiksi. 1900-luvun lopulla tapahtui kolmas teollinen vallankumous ja elektroniset keksinnöt, kuten mikropiirit, laajensivat teollista toimintaa Aasian maihin, kuten Kiinaan. Ilman massatuotantoa ei ole kapitalismia ja ilman sitä ei ole markkinointia.
Englanti oli uranuurtajia markkinoinnissa teollisen vallankumouksen myötä. Koska talous alkoi kasvaa, lisääntyi myös kulutus. Myös lehdistö kehittyi ja lehtiä alettiin julkaista enemmän ja säännöllisemmin. Muoti kaupallistui ja ajalle onkin leimallista naisten kulutuksen kasvu. Mainonnan kehitystä edesauttoi sanomalehtien leimaveron sekä mainosveron poistuminen 1800-luvun puolivälissä.
Mainostoimistojen synty
1880-luvulla alkoi sekä Englannissa että Yhdysvalloissa syntyä moderneja mainostoimistoja, jotka alkoivat tehdä mainostavien yritysten kanssa yhteistyötä. Siihen saakka mainosten välittäjät olivat lähinnä välittäneet mainostilaa yrityksille. Myös mainosten ulkoasu muuttui, kun mainosten ulkoasun suunnittelijoiksi alettiin palkata taiteilijoita. Lehtien ohella mainostettiin postimyyntiluetteloissa ja erilaisten lehtisten ja julisteiden muodossa.
1900-luvulla alettiin markkinoinnissa hahmottaa peruskonsepteja ja tutkia niitä. Seuraavina vuosikymmeninä alettiin luoda termejä ja vähitellen yhä tieteellisempää lähestymistapaa, kunnes 1950-luvulla markkinointi alkoi hahmottua tieteellisenä oppina. Markkinointi muuttui myös aikojen mukana, kun 1950-luvulla päämäärä oli saada myytyä niin paljon kuin mahdollista, alkoi mainonta 1960 ja 1970-luvulle painottaa mm. kansainvälisyyttä ja ympäristöystävällisyyttä ajan hengen ja sosiaalisten muutosten mukana.
Suhdemarkkinointi
1990-luvulla alkoi suhdemarkkinointi saada enemmän jalansijaa. Tätä ennen vallalla oli ollut transaktiomalli, jossa myyntitapahtuma oli pääosassa. Sen kilpailukeinoina olivat tuote, esimerkiksi kengät, niiden hinta, markkinointiviestintä sekä saatavuus. Suhdemarkkinoinnin ajatusmallissa korostetaan asiakasuskollisuutta, jotta yritys ei menettäisi niin helposti asiakkaita, jos esimerkiksi muualla hinnat halpenevat. Se edellyttää tuotteiden kehittämistä asiakkaan toiveiden mukaan ja edellyttääkin yritykseltä oman asiakaskuntansa tarpeiden ymmärtämistä sekä täyttämistä ne mahdollisimman hyvin.
