Arkisto elokuu 2009

Kuinka vokottelet asiantuntijan palkkalistoillesi?

30.08.2009

Tarvitsen lisää asiantuntijoita palkkalistoillemme. Kilpailu työntekijöistä on alallamme ankaraa. Kuinka löydän ja valitsen heistä parhaat?

Hyvän työntekijän tunnistaminen ja palkkaaminen on johtajan ylivoimaisesti vaikein tehtävä. Kaikki muu on siihen verrattuna lasten leikkiä.

Olen toisinaan onnistunut löytämään loistavia tyyppejä. Mutta paljon useammin olen katunut sinisilmäisyyttäni.

Koska olen sössinyt niin monesti, oppejakin on jäänyt mieleen. Tässä niistä kymmenen tärkeintä:

1. Riko välinpitämättömyyden muuri

Hyvistä työntekijöistä on aina ollut ja tulee olemaan pula. Parhailla ammattilaisilla riittää vaihtoehtoja. He tietävät arvonsa, työnantajat anelkoot hattu kourassa.

Joudut siis myymään ja markkinoimaan työpaikkaasi. Tehtävääsi ei helpota se, että eliittijoukoilla on kaikki hyvin. Parhaat ovat harvoin liikkeellä.

Kohderyhmäsi ei piittaa piipityksestäsi. Jos aiot saada ehdokkaan huomion, joudut läpäisemään hänen välinpitämättömyytensä muurin.

Onneksi tämä vaihe on kohtalaisen helppo. Kuten olen aikaisemmin todennut, sinun tarvitsee vain erottua kilpailijoidesi säälittävästä ininästä (lue juttu Kuin jääkarhu Mustallamerellä).

Rohkaisevan esimerkin löydät tämän päivän Hesarista, talousliitteen etusivulta:

Trusteq-rekrytointi-ilmoitus, Helsingin Sanomat 30.8.2009

Trusteq Oy:n rekrytointi-ilmoitus, HS 30.8.2009

Trusteq Oy hakee ilmoituksellaan tällä kertaa tietoturva-asioista tajuavaa ionipipoa. Ilmoitus toimii sisäänheittona, tarina jatkuu verkossa osoitteessa trusteq.kasvaa.fi.

Monet vakuuttelevat rinta rottingilla, että pian heiltäkin tulee jotain edes aavistuksen tavanomaisesta poikkeavaa. Mutta kun suuret puheet pitäisi lunastaa, pupu pujahtaa pöksyyn.

Trusteqilaiset toimikoot näytteenä harvinaisesta porukasta, jonka pomoilla ei veri vapise. Heille reippaasta markkinoinnista on ollut pelkkää hyötyä.

2. Reagoi käsittämättömän nopeasti

Kaikissa myynti- ja markkinointitöissä lupausvaihetta seuraa lunastusvaihe.

Jos aiot saada napatuksi hyviä työntekijöitä, joudut lietsomaan odotuksia. Toisin sanoen annat lupauksia. Vokottelemasi ammattilainen alkaa arvioida yritystäsi välittömästi.

Lunastusvaihe alkaa toden teolla viimeistään silloin, kun työpaikastasi kiinnostunut ottaa ensimmäisen kerran yhteyttä.

Jokainen työnhakija toivoo, että olisit juuri hänestä erittäin kiinnostunut. Se saisi näkyä myös käytöksestäsi. Olisi hienoa, jos esimerkiksi suostuisit juttelemaan hänen kanssaan heti.

Auta armias, jos ensikokemus on onneton. Slurps vain ja pulputipul, kun rekrytointikampanjaan syytämäsi raha valuu viemäristä alas.

Tee kaikin mokomin ostaminen vaikeaksi. Leiki mykkäkoulua. Odota ainakin viikko ennen kuin reagoit hakijan viesteihin. Se on kaikkein tehokkain tapa pakastaa hänen fiiliksensä absoluuttiseen nollapisteeseen.

3. Muista myydä työkavereita

Kysy keneltä tahansa, mikä oli edellisessä firmassa kaikkein parasta.

Yhdeksän kertaa kymmenestä hän toteaa, ettei yritystä ole ikävä – ei sitten pätkääkään. Mutta sinne jääneitä mukavia työkavereita hän kaipaa.

Miten sovellat havaintoa rekrytointivaiheessa?

Nosta esiin tulevat kollegat. Anna aikaisemmin palkkaamiesi ihmisten kertoa, miksi he aikanaan päätyivät palvelukseesi. Käytä heidän kasvojaan ja puhetyyliään.

Viestisi teho kasvaisi aivan käsittämättömän tehokkaaksi, jos työntekijäsi saisivat kertoa suoraan myös siitä, mikä firmassasi mättää.

Muista esimerkin voima. Meistä jokainen ajattelee, että jos tuo (aivan itseni kaltainen) mimmi/heppu päätti mennä  tuonne töihin, kai minäkin voisin päättää samoin.

4. Älä piipitä

Jos aiot käyttää harvinaisen huippuammattilaisen rekrytointiin lehtimainosta, kitsastelu on väärä taktiikka. Älä edes yritä pärjätä postimerkin kokoisella ilmoituksella.

Olen kokeillut ihan omilla rahoillani, miten homma toimii. Tässä karut havainnot:

  1. Jos ostat ilmoituksen, joka on kooltaan 5 x 5 senttiä, saat nolla hakemusta.
  2. Jos ostat ilmoituksen, joka on kooltaan 10 x 10 senttiä, saat edelleen nolla hakemusta.
  3. Jos ostat ilmoituksen, joka on kooltaan 20 x 20 senttiä, saat 10 hakemusta.
  4. Jos ostat ilmoituksen, joka on kooltaan neljännessivun, saat jopa satoja hakemuksia.
  5. Jos ostat ilmoituksen, joka on puoli sivua tai isompi, hakemusten määrä ei oleellisesti kasva.

Jossain kulkee kriittinen pinta-ala. Jos ilmoituksesi jää kooltaan sen alle, et suinkaan säästä kuluja. Sen sijaan menetät rahasi – riippumatta siitä, miten nerokas ilmoituksesi sisältö on.

Vastaavasti liioittelu on turhaa.

Totta kai on selvää, ettei määrä korvaa laatua. Siitä ei seuraa hyvää, että kimppuusi vyöryy satamäärin hakijoita, joista 95 % on liikkeellä aivan vääristä syistä.

Kerron tämän vain siksi, että rekrytointi-ilmoituksen koolla on väliä.

5. Häädä pakolaiset

Tämä ei ole maahanmuuttajavastainen neuvo. Tarkoitan pakolaisella hakijaa, joka ei todellisuudessa halua tarjoamaasi työpaikkaa. Hän haluaa pois vanhasta paikasta.

Pakenijat ovat usein riskitapauksia.

Toki joukossa voi olla helmiä. Mutta eikö ole selvää, että tuollaisessa tilanteessa työntekijä etsii mitä tahansa vaihtoehtoa. Haluatko, että firmasi on se “mikä tahansa”?

En usko, että sinun kannattaa tarjota väliaikaista turvasatamaa. Pakolaiset  jatkavat aika pian matkaansa. Jäät nuolemaan näppejäsi.

6. Osta asennetta, älä kokemusta

Tämän kaikki kokeneet rekrytoijat tietävät paremmin kuin hyvin. Taitoja voi aina kouluttaa. Mutta asenteita on äärettömän vaikea muuttaa.

Sitä paitsi vankka kokemus näkyy usein myös jääräpäisyytenä ja jähmeytenä: “Olen aina tottunut tekemään näin, joten jatkan samaa rataa tästä hautuumaalle saakka.”

Saattaa olla, että haluat tulokkaiden kärräävän mukanaan aimo annoksen oppia ja näkemystä nuorille työntekijöillesi. Mutta jos bisneksesi on yhtä muutosta päivästä toiseen, kokemattomat ja ketterät saattavat olla siinä myllytyksessä ainoa realistinen vaihtoehtosi.

7. Reagoi asenneongelmiin heti

Entä jos havaitset haastatteluvaiheessa vain pieniä pilkahduksia huonosta asenteesta? Läpsit itseäsi jälkikäteen molemmille poskille: “Tyhmä, älä nyt niuhota, työntekijä on saatava! Kyllä se siitä, hakija oli vain hermostunut.”

Voin luvata, että kadut katkerasti, jos palkkaat sellaisen ehdokkaan. Muista, että haastatteluvaiheessa jokainen yrittää kaikin voimin näyttää parhaat puolensa – ja piilottaa heikkoutensa.

Jos hän ei onnistu kätkemään asenneongelmiaan edes riiausvaiheessa, arkityössä ongelma tulee osoittautumaan kymmenen kertaa pahemmaksi kuin uskalsit ikinä pelätä.

Myös sen voin sanoa kokemuksesta, ettei asenneongelma koskaan parane odottelemalla – ei koskaan!

8. Lupaa todellinen koeaika

Jokainen tietää, että työsuhteen alussa on koeaika (tai ainakin pitäisi olla). Sekä työntekijä että työnantaja voi keskeyttää pelin siltä seisomalta koska tahansa. Ei tietenkään epäasiallisin perustein, mutta kuitenkin.

Silti kokelas on aina ollut yhtä tyrmistynyt, kun olen päättänyt koeajan kesken. Valtaosa työntekijöistä kuvittelee, että testijakso on vain jokin näennäinen muodollisuus.

Niinpä olen myöhempinä aikoina pitänyt aiheesta perinpohjaisen esitelmän jo haastatteluvaiheessa.

Kerron, että meillä koeaika on aivan aito tutustumisvaihe, jonka tarkoitus on arvioida yhteistyömme laatua. Jollei se toimi, työsuhde todella päättyy. Säälistä en laskisi ketään toistaiseksi jatkuvaan työsuhteeseen saakka.

9. Rokota hakija

Useimmat hakijat alkavat ajatella asioita vasta sitten, kun on pakko. Jos rekrytointiprosessisi on tehokas, hän saattaa ajelehtia lastun lailla tosi pitkälle.

Tuo uusi työnantaja tuntuu olevan aivan tavattoman kiinnostunut juuri minusta. Ai että, sepä tuntuu hyvältä!

Lopulta kandidaatti on tilanteessa, että olisi pakko ottaa vastuu. Hän joutuu päättämään, jättääkö vanha, tuttu ja turvallinen työpaikka. Uskaltaako hän hypätä tuntemattomaan?

Kun valitsemasi työnhakija menee sanomaan itsensä irti, hänen nykyinen pomonsa herää ja tekee hätäpäissään houkuttavan vastatarjouksen.

Se vasta imartelevaa onkin, minustahan suorastaan kilpaillaan! Päivitetyissä työehdoissa olisi vain hyviä puolia. Entiset edut säilyvät. Työkavereista ei tarvitse luopua. Palkka nousee mukavasti. Työmatka ei muutu.

Sinun tehtäväsi on varoittaa työnhakijaa jo etukäteen, että näin tulee käymään. Kerro hänelle asian raadollinen puoli, jonka hän mielellään unohtaisi.

Miksei vanha työnantaja luvannut palkankorotusta vapaaehtoisesti jo ajat sitten? Miksi mannaa sataa vasta nyt, kun ammattilainen uhkaa nostaa kytkintä?

Rokota ehdokkaasi niin, että hän tietää varautua siihen, mitä on tulossa. Valmenna hänet irtisanomistilannetta varten.

Muuten saat pian kuunnella puhelimessa erittäin kiusallisia sepityksiä, miksi jo allekirjoitettu työsopimus joutaa silppuriin. Pahimmassa tapauksessa olet ehtinyt ilmoittaa muille ehdokkaille, etteivät he tulleet valituiksi.

10. Panokset ensimmäiseen päivään

Eräänä aamuna asiantuntija harppoi vauhdikkaasti uuden työpaikkansa vastaanottoon. Oli hänen ensimmäinen työpäivänsä. Hän suorastaan pursui motivaatiota ja intoa.

Alkoi yleinen hämmennys. Kukaan ei muistanut, että firmaan olisi tulossa uusi työntekijä.

Pian kaikki aulassa olevat (tulokas joukon jatkona) saivat kuunnella, miten kaksi esimiestä riiteli yläkerrassa kovaäänisesti siitä, kumpi heistä joutuisi ottamaan märkäkorvan hoteisiinsa.

Kun aikoinaan aloitin Nokialla työni, tilanne ei ollut aivan näin paha. Muttei paljon puuttunut. Esimerkiksi työpistettä ei ollut olemassakaan, työasemasta nyt puhumattakaan.

Ei liene ihme, että työsuhteeni jäi muutamien viikkojen mittaiseksi.

Ensimmäinen työpäivä (ja -viikko) on aivan ratkaiseva. Huolehdi kaikin mahdollisin keinoin, että työntekijäsi tuntee olevansa tervetullut.

Tuotteista tervetulo-ohjelma. Aikanaan uskollisimmaksi osoittautuneet työntekijäsi muistelevat, miten hienon vaikutuksen ensimmäinen työpäivä teki heihin silloin joskus vuosia sitten.

Rekrytointi on myyntiä ja markkinointia. Tuote koostuu sinusta, hakijan tulevista kollegoista, toimenkuvasta ja firmasta. Lupaus muuttuu lunastusvaiheeksi jo ensimmäisestä kontaktista.

Kuinka guru suojautuu kilpailulta, osa 1

26.08.2009

Jos gurun tulisi keskittyä yhteen käsitteeseen, niin kuinka guru suojautuu kilpailulta?

Tämä Antti Hätisen eilen Sissimarkkinointi-blogin puolella esittämä kysymys on erittäin tärkeä. Monet johtoryhmät ja gurukokelaat nimittäin pelkäävät kilpailua niin paljon, että ne luovuttavat ennen kuin ehtivät edes aloittaa.

Mielestäni Antin kysymykseen sisältyy myös sellainen ajatus, että kenties olisi turvallisempaa olla monen alan asiantuntija. Jos kaikki munat ovat yhdessä korissa, kokkeli käy kohtalokkaaksi.

Jos kysyt asiaa lakimieheltä, hän vakuuttaa, että guruehdokkaalla on paljonkin juridisia suojautumiskeinoja. Sitten hän veloittaa neuvoistaan pitkän sentin.

Itse en usko, että lakiin perustuvaa, vedenpitävää suojamuuria on olemassakaan.

Jos tuhat kertaa omaasi isompi firma päättää tunkea tontillesi, saat viettää loppuelämäsi oikeudessa rettelöimässä. Paitsi ettei sinulla ole siihenkään varaa.

Voit siis aivan rauhassa unohtaa kovin raskaat juridiset suojautumiskeinot, sepitti lakimiehesi niistä mitä satuja tahansa.

Jos äkkäät uuden, kannattavan bisneksen, se vetää puoleensa kilpailijoita vääjäämättä. Jos niin ei jostain syystä käy, taidat askarrella mitättömän idean parissa.

Tähän perustuu myös se arkielämän havainto, että mikä tahansa uusi liiketoiminta kärsii, mikäli se on vain yhden toimittajan varassa.

Kun samalle apajalle syntyy kilpailua, toimiala muuttuu uskottavammaksi. Vasta silloin varovaisimmat asiakkaat uskaltavat lähteä ostoksille. Kyse ei ole nollasummapelistä, vaan kilpailu kasvattaa jokaisen myyjän siivua.

Kilpailijat ovat siis myös hyödyllisiä otuksia, eivät pelkkiä vihollisiasi.

Kun kilpailijat ovat oikeastaan uskottavan toimialan perusvaatimus, suosittelen, että mieluummin keskityt pitämään jatkuvan etumatkan.

Myönnän, että tarina kahdesta viidakkoon pudonneesta sotilaslentäjästä on kulunut. Mutta kerron sen silti.

Kun pilotit olivat rimpuilleet irti laskuvarjoistaan, he äkkäsivät pusikosta petoelukan. Se oli julmetun iso ja nälkäisen näköinen tiikeri.

Toinen lentäjistä ampaisi saman tien juoksuun. Mutta toinen jäi paikoilleen ja alkoi kylmän rauhallisesti kiristää saappaidensa nauhoja.

Vikkelämpi pysähtyi ja karjaisi: “Mitä ihmettä touhuat, hyvä mies? Eikö nyt kannattaisi pinkoa niin paljon kuin kintuista pääsee?”

Toinen vastasi: “Ei tässä mitään kiirettä. Riittää, että juoksen nopeammin kuin sinä.”

Ainoa (edes kohtalaisen) varma suojautumiskeinosi on edetä kilpailijoitasi nopeammin. Hotkikoot tiikeri perässähiihtäjät.

Sitä paitsi jos firmasi on pieni, olet luonnostaan ketterämpi kuin isot kankeat kilpailijasi. Käytä sitä hyväksesi.

Nyt on helppo ymmärtää, miksi usean rinnakkaisen tukijalan rakentelu on yleensä huono idea.

Pienen tai keskisuuren firman on oltava edes jossain asiassa ylivoimainen. Jos se on olevinaan kaikkien alojen asiantuntija, tuskin se saavuttaa riittävää etumatkaa missään lajissa.

Hanki edelläkävijän asema ja pidä se. Osa asiakkaista ei koskaan tyydy vähempään kuin parhaaseen. Varo haaskaamasta liikaa aikaasi lakiteknisten lumesuojausten rakenteluun.

Miten puhallat henkeä verkkosivuihisi?

24.08.2009

Firmamme verkkosivuja ei löydy Googlella millään. Ei niitä muutenkaan jaksa lukea kukaan. Uutisemmekin ovat puoli vuotta vanhoja. Mitä neuvoksi? Ei kai sivuja kannata taas uusia vain uusimisen vuoksi?

Ongelma on käsittämättömän tavallinen. Vähintään joka toisen asiakaskäyntini aikana joku tokaisee, että kaiken muun lisäksi verkkosivut pitäisi uusia.

Kysyn tietysti syytä. Yleisimmät selitykset lienevät tässä:

  1. Sivuja ei löydy Googlesta. Tai ehkä ne löytyvät, mutta vasta hakutulossivulta kuusi tai yhdeksän. Sinne saakka ei kahlaa kukaan.
  2. Sivujen ulkoasu on jämähtänyt jonnekin kasarikaudelle.
  3. Sisältö on vanhentunut ajat sitten. Uusia tuotteita ei ole mukana, vanhentuneita ei taas ole kukaan uskaltanut poistaa.
  4. Etusivulla näkyvän uutislistan piti antaa vaikutelma dynaamisesta yrityksestä. Mutta uutisia ei ole kukaan jaksanut keksiä väkisin enää pitkään aikaan.
  5. Ennen seuraavaa strategiapäivitystä (ensi syksynä) ei kannata tehdä mitään.
  6. Kokemukset edellisestä päivitysprojektista ovat tuoreena muistissa. Se oli karmea hanke, josta ei tahtonut tulla valmista millään.
  7. Sivuston sisältötyökalu on käytettävyydeltään surkea.

Mielestäni listassa on pääasiassa vain oireita. Todelliset syyt tiivistyvät oikeastaan vain yhteen asiaan:

Sivustosi yrittää ottaa huomioon kaikki puulaakisi tuotelinjat ja asiakasryhmät. Tuloksena on sekä ympäripyöreää hyminää että valtava sivuviidakko.

Näin syntyy kokonaisuus, joka on parhaimmillaankin kliininen ja etäinen. Innokkaimmatkaan asiakasehdokkaat eivät saa selvää, kuka kenties yrittää puhua ja kenelle.

Toki useimmilta sivustoilta löytyy myös joukko erilaisia käytettävyysongelmia. Mutta ne ovat kuitenkin teknisiä yksityiskohtia, jotka ovat aina ratkaistavissa. Sama pätee visuaaliseen ilmeeseen. Tosi hienoa graafista suunnittelua saa rahalla kaupasta koska tahansa.

Paljon isompi ongelma on se, että sivustolta puuttuu todellinen, hyödyllinen sisältö. Se tarkoittaa tiettyyn järjestykseen aseteltuja kirjaimia.

Koko hässäkältä puuttuu sielu.

Mielestäni markkinoijat yrittävät haukata liian ison palan kerrallaan. Heidän pitäisi kaataa ämpärillinen jäätä pöksyihinsä. Mitä pitää tehdä, kun kokonaisuus kasvaa liian suureksi?

Se täytyy tietenkin purkaa pienemmiksi osiksi.

Mielestäni verkkosivut pitäisi räjäyttää paloiksi. Sitten ne pitäisi koota toisenlaisista palikoista uudelleen.

Miltä vaikuttaisi tällainen neliosainen viritys:

1. Karsitut, superyksinkertaiset, “perinteiset” verkkosivut.

Kaiken maailman verkkomarkkinointigurut aina hokevat, ettei sivusto saisi olla vain sähköinen esite.

Miksei muka, kysyn minä!

Ehkä niiden pitäisi nimenomaan olla vain sähköinen esite, joka kertoo napakasti, mitä firmasi tekee, miten teihin saa yhteyttä ja piste.

Päästä graafikot irti. Anna heidän panna parastaan. Ensivaikutelma on tärkeä. Muuta elämän tarkoitusta esitteillä ei välttämättä olekaan.

2. Nippu mikrosivustoja

Jos tuotekehityksestäsi putkahtaa uusi, kiinnostava tuote, rakenna sille oma mikrosivustonsa. Siis sellainen, joka puhuu vain yhdestä asiasta.

Pystytä uusia yhden aatteen mikrosivustoja niin paljon kuin tarvetta on. Puhu kullakin sivustolla vain yhdelle, tarkoin valitsemallesi kohderyhmälle.

Vastusta houkutusta niputtaa mikrosivustoja takaisin yhteen. Älä yritä vääntää niitä väkisin toistensa kopioiksi. Eihän hierarkinen härdelli toiminut aikaisemminkaan. Miksi moinen pelittäisi nyt sen paremmin?

3. Verkkokauppa

Laita tuotteet ja palvelut verkkokauppaan. Tee niin, vaikka myisit vain yhtä tuotetta tai tosi mutkikasta konsultointia.

Epäiletkö, ettei kukaan kuitenkaan ostaisi verkkokaupastasi mitään?

Ei se mitään! Oleellista on se, että jokainen putiikkiisi eksynyt tajuaa silmänräpäyksessä, mitä myyt.

Yleensä kaupassa on esillä niitä kilkkeitä, joita kauppias haluaa myydä.

Sitä paitsi verkkokauppa pakottaa tuotteistamaan edes hiukan. Joudut kirjoittamaan tuotekuvauksen. Hintalappu on pakko lätkäistä. Kuvatkin ovat tarpeen.

4. Blogi

Nyt alamme puhua asiaa. Tiesithän, että Google arvostaa niin sanottua toimituksellista sisältöä. Se tarkoittaa asiatekstiä, joka päivittyy usein.

Jollet pyöritä uutistoimistoa, kaikkein paras vaihtoehto on blogi.

Google rakastaa blogeja. Se nostaa niitä hakutulosten kärkeen paljon helpommin kuin perinteisiä verkkosivuja koskaan.

Siinä koko soppa: komeat verkkosivut + mikrosivustot + verkkokauppa + blogi.

Tämän neliapilan avulla vältät seuraavan verkkosivujesi jättimäisen remontin. Hiot osan kerrallaan kaikessa rauhassa.

Nyt havaitset myös sen, miksi voit jättää viralliset kotisivusi vähitellen rauhaan. Niitä ei ole mitään syytä yrittää viilata tai virkistää loputtomasti, koska kaikki taajaan päivittyvät asiat siirtyvät muualle.

Tuotetiedot päivität mikrosivuille tai verkkokauppaan. Uutiset, referenssikuvaukset sun muut tiedotteet muokkaat tarinoiksi. Sitten kirjoitat ne blogiin.

Sekään ei enää haittaa, että varsinaiset firmasi sivut ovat kiiltävän kylmät ja etäiset. Blogissa firmasi väki alkaa jutella kuin ihminen toiselle. Puljusi saa sielun myös verkossa.

Pura verkkosivusi osiksi. Erota “sähköinen esite” ja tuoretavara toisistaan. Tuota Googlen himoamaan sisältöä blogiin. Asiakkaasi alkavat löytää myyjiesi pakeille.

PS. Tietenkin myös meillä Edisteellä on menossa juuri kuvaamani kaltainen purkuprojekti. Uusi kokonaisuus valmistuu joskus syksyn aikana.

Miksi lukisit tätä blogia?

24.08.2009

Kenelle tämä blogi on tarkoitettu? Miksi lukisin sitä?

Vastaan Gurumarkkinointi-blogissa asiantuntijabisneksen johtajia ja esimiehiä askarruttaviin markkinoinnin kysymyksiin.

Oletko asiantuntijoiden pomo? Vastaatko myös tuloksesta?

Otan osaa, olet siis kaulaasi myöten kusessa. Siihen on ainakin kolme tavallista syytä:

  1. Kriittisiksi koulutetut asiantuntijasi ovat vaikeita johdettavia. Sitä paitsi he eivät halua alentua myyntitöihin.
  2. Firmasi strategia on mitätön. Itse asiassa se ei ole strategia lainkaan. Siksi markkinointi on lähtökohtaisesti mahdotonta.
  3. Palveluja tarvitseva päättäjä ei ymmärrä myyjiesi turinoista juuri mitään. Ostaminen on liian työlästä.

Saatat nyt miettiä, miten markkinointi muka voisi ratkaista vaikkapa johtamisen tai strategiatyön ongelmia. Eikö markkinoinnin homma kuitenkin ole noudattaa strategiaa, eikä päinvastoin?

Uskon vankasti kuuluisan liikkeenjohdon gurun, nyt jo edesmenneen Peter Druckerin näkemykseen. Hänen mukaansa yrityksellä on vain kaksi välttämätöntä toimintoa:

Toinen niistä on markkinointi. Toinen on innovointi.

Yhdysvaltalaiseen tapaan markkinointi-käsitteeseen sisältyy myös myynti. Innovoinnilla Drucker tarkoittaa esimerkiksi sellaisia asioita kuin tuotekehitys, palvelukehitys ja palvelujen tuotteistaminen.

Vain markkinointi ja innovointi tuottavat tuloksia. Kaikki muut yrityksen toiminnot ovat pelkkiä kuluja.

“Markkinointi on liian tärkeää, jotta sen voisi jättää yksin markkinointiosaston tehtäväksi.”

– Hewlett-Packardin perustaja David Packard

Ilman tehokasta markkinointia menestyneet yritykset ovat harvinaisia. Voisiko se johtua siitä, että liiketoiminta onkin markkinointia alusta loppuun? Kenties kaikki firmasi puuhat pitäisi aina pohtia ensiksi markkinoinnin näkökulmasta?

Näiltä sivuilta löydät vinkkejä, jotka auttavat arkisessa johtajan työssäsi:

  1. Miten saat asiantuntijasi osaamisen kaupaksi, vaikkei hän suostuisi ikinä myymään mitään?
  2. Kuinka laadit oikeaoppisen strategian, josta on jotain hyötyä myös käytännössä?
  3. Miten saat tuotteistetuksi palvelusi niin, että asiakaskin pystyisi sen ostamaan?
  4. Kuinka rakennat hintamielikuvan niin, että saat asiantuntijoidesi osaamisesta kunnon katteen?
  5. Miten sovellat käyttäytymistieteilijöiden havaintoja myynti- ja markkinointityössäsi?

Vastaukset muodostavat konseptin, jonka nimi on gurumarkkinointi.

Gurumarkkinointi tarkoittaa toimia, joiden avulla rakennat asiantuntijoillesi gurun tunnusmerkit.

Lopulta pääset nostamaan hintojasi tasolle, josta kilpailijasi voivat vain haaveilla. Samalla ratkaiset monta arkista johtamisongelmaa.

Lue tätä blogia, jos tarvitset käytännössä toimivan johtoajatuksen asiantuntijabisneksesi kasvattamiseksi.